Purola ja Puistola ovat 1900-luvun tuotteita

Sekä Purola että Puistola on asutettu 1900-luvulla. Purolan asuttaminen alkoi 1910-luvun alussa ja Puistolan 1940-luvun jälkipuoliskolla. Koska väkeä alkoi siirtyä paljon Kajaaninjoen ikään kuin väärälle puolelle, Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti keväällä 1912 perustaa Purolan asuma-alueen Kopsanniemelle. Ensimmäiset 50 vuoden vuokrasopimukset 500-900 tonteista tehtiin jo samana vuonna. Paltamon Säästöpankki antoi pieniä lainoja ja Kajaanin Puutavarayhtiö rakennustarpeita alennuksella ja velaksi. Vuoden sisällä Purolaan nousi lähes 30 taloa, jotka olivat yleensä nelihuoneisia ja täyteen ahdettuja. Purolassa asui 1920-luvulla lähes kaksituhatta ihmistä. Virallisen asemakaavan Purola sai 1930-luvun lopulla. Makkolasta taas muodostui 1920-luvulla Puutavarayhtiön mallikylä, jossa asuntojen koko oli porrastettu ei perheen koon vaan tuotantoprosessissa olevan aseman perusteella. Makkolalaiset olivat yhtiöläisten eliittiä, varsinkin Purolassa asuneiden näkökulmasta.

Rintamamiehet olivat jatkosodan aikana saaneet lupauksia maasta ja tonteista. Puistolan rakentaminen kuului näiden lupausten täyttämiseen. Rakentaminen kävikin jatkosodan jälkeen nopeasti, kun ottaa huomioon kovan tarvikepulan ja rahoitusvaikeudet. Rukajärvenä ja Pikku-Purolana tunnetulle alueelle valmistui laillisesti ja mustasta pörssistä kokoonhaalituista tarvikkeista hartiapankkityönä puolikerroksisia tyyppitaloja. Pääosa Puistolan rakentajista oli yhtiöläisiä, jotka saivat työnantajalta lainaa ja tarvikkeita. Puistolan nousun takana oli Kajaanin Oyn:n ohella Kajaanin Seudun Osuuskassa, joka antoi alueelle myönnetyistä 106 omakotitalolainasta 98. Kun vielä Arava-lainoitusjärjestelmä käynnistyi. Puistolan rakentamisessa alkoi uusi aalto, jonka aikana rakennettiin Harjukatu-Vimpelinkatu -alue pääasiassa yhtöläisten voimin. Perustamisvuosikymmentensä jälkeen sekä Purolan että Puistolan kehitys noudatti suunnilleen samaa rataa kuin Kajaanin mudienkin kaupunginosien kehitys. Kun maalaiskunta liitettiin noin neljännesvuosista sitten kaupunkiin, niistä tuli entistä suuremman kaupungin osia.

Lähde

Panu Pulma, Oiva Turpeinen - Pikkukaupungin unelmia: Kajaani 1906-1976, Kajaani 1994, Purola s. 85-87, Puistola s. 312-313.