Historia

Piispajärven koulu

Ensimmäinen puukoulu (valmistui 1930-luvulla), paloi talvisota-aikana ja nykyinen koulu on valmistunut 1953. Koulu lopetti koulu toimintaansa 1915. Koulussa toimii nyt kyläkauppa PAPUPATA.

Opettajia ensimmäisessä koulussa olivat mm. opettaja Santeri Manninen, Roitto, Liisa Nupponen ja Siiri Luukkonen. Uudessa koulussa ovat opettaneet mm. Maija-Liisa Tuomas-Kettunen, Sakari Hakkarainen, Eino Kukkonen, Simo Viinikkala sekä Esteri Moilanen. Viimmeisinä opettajina toimivat Sirkka Putila ja Eero Kuokkanen. 

Piispajärven koulu. Kuva T. Matero

Seurantalo

Maamiesseurantalo valmistui 1950-luvun alussa aivan viitostien kupeeseen, kauniille järvenrantatontille. Uimaranta ja veneenlaskupaikka on tehty samalle tontille. Kyläläiset ja koulun rakentajat tekivät yhdessä rakennuksen talkootöinään. Avajaisissa puhui mm. Ilmari Kianto. Tanssitalo oli ahkerassa käytössä: kyläläiset tanssivat joka toinen viikonloppu, viettivät osuuskauppajuhlia ja katsoivat mustvalkoisia elokuvia. Kyläläiset ovat harrastaneet näyttelemistä ja esittäneet harrastajateatteria ja pitäneet iltamia. Juhlien koristeena ollut lipputankokin on aktiivisten kyläpoikien toimesta poikkisahattu. Kaikkeen sitä on siis ehditty!

TVH

TVH:n (tie- ja vesirakennushallitus) tukikohdan rakentaminen aloitettiin 1957. Tukikohta toimi alussa Suomussalmen TVH:n sivutukikohtana ja myöhemmin itsenäisenä Tiemestaripiirinä. Tukikohta oli alueen suurin työllistäjä. Työmiehinä oli kunnossapitotyöntekijöitä, autoasentaja, automiehiä, traktorimiehet, tiekarhun kuljettajat, useita lapiomiehiä, yksi seppä, kirvesmies, varastomies, siivooja-talonmies sekä työnjohtajat apulaismestari ja tiemestari. Öljysoralla päällystetty viitostie saatiin Piispajärven ohi 60-70 luvun taitteessa. Tukikohta suljettiin 2007.

Historialliset paikat

Niemelän-, Antinjoen-, Rakkulapuron sekä Runtinmyllyssä jauhettiin leipäjauhot kotitarpeiksi. Runtinmylly on myöhemmin kunnostettu museoviraston toimesta. Mylly ei ole toimintakunnossa, mutta siihen voi käydä tutustumassa. Niemelän-, Rakkulapuron ja Antinjoenmyllyt ovat hävinneet jo kokonaan.

Hautasaaret

Hautasaaria on kaksi - vanhempi Hoikkasaari ja uudempi Yrjänä. Vanhimmat haudat ovat n. 1800-luvulta Hoikansaaressa. Yrjänässä sijaitsee kivinen muistomerkki. Saariin on haudattu Piispajärveltä, Pyhäkylältä, Perangasta, Selkoskylältä, Pistosta ja muista kylistä aina 50-luvulle saakka.

Hautasaaret ovat paikallisesti hyvin merkittäviä kulttuurikohteita.

Hautapaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamat.

Isänmaan puolesta kaatuneet- muistolaatta.  Kuva Aarne Moilanen

Käsin kaivettu kanava. Itto-Pekka kaivoi kanavan Piispajärven ja Haapolammin välille 1920-luvulla. Kanavaa voi kulkea veneellä. Kuva Aarne Moilanen.