Kainuun ja Ristijärven sähköistäminen

Sähköenergiaa ja toimivaa sähkönjakelua pidetään tänä päivänä itsestäänselvyyksinä, ja yhteiskunnan, elinkeinoelämän, teollisuuden ja kotitalouksien toiminta on rakennettu häiriöttömän sähkönjakelun varaan. Toisin oli viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla.

Kainuussa ensimmäiset katuvalot syttyivät Kajaanissa yli sata vuotta sitten, 29.09.1911. Tämän jälkeen merkintöjä historiankirjoissa on Kuhmonniemen Sähköosuuskunnasta (perustettu 1919), Puolangan Sähköosuuskunnasta (1919), Mieslahden Sähköosuuskunnasta (1920), Kuhmon Puutavara- ja Sähköosakeyhtiöstä (1920), Kuhmon Voima ja Valo Oy:stä (1943). Sähköosuuskuntien ja sähköyhtiöiden määrä Kainuussa lisääntyi merkittävästi vasta II maailmansodan jälkeen, jolloin perustettiin suuri määrä pieniä sähkönjakelun toimijoita.

”Kainuun Valona” tunnettu sähköyhtiö Sähkö Oy Kainuun Valo perustettiin 23.5.1947 Kainuun Kuntain Sähköosakeyhtiön nimellä. Nimi muutettiin Kainuun Valo Oy:ksi 19.10.1961. Kainuun Valo Oy sekä vuonna 1911 perustettu Kajaanin kaupungin energialaitos yhdistyivät vuonna 1994, ja tänä päivänä maakunnallinen energiayhtiö tunnetaan Kainuun Energia – konsernin nimellä.

Ristijärven kunnan sähköistämisen historia nivoutuu Kainuun Valo Oy:n historiaan. Ensimmäiset merkinnät Ristijärvestä Kainuun Valo Oy:n historiassa ovat vuodelta 1948, jolloin 30.4.1948 Ristijärven kunta liittyi yhtiön osakkaaksi. Ristijärven kirkonkylä liitettiin sähköverkkoon 9.4.1949. Tätä edeltäneeltä ajalta ei ole merkintöjä siitä onko kirkonkylällä ollut jotain pienimuotoista sähköntuotantoa tai jakelua.

Sähköistämisessä suurena ongelmana II maailmansodan jälkeen oli puute rakennusmateriaaleista. Sähköistämistä pidettiin kuitenkin hyvin tärkeänä asiana elintason kohottamisessa myös maaseutualueilla. Vuonna 1952 oli Ristijärvelle rakennettu 20 kV siirtojohtoja yhteensä 39,5 km, vuonna 1960 jo 97,9 km, vuonna 1970 110,2 km, vuonna 1980 264 km ja vuonna 1990 272 km. Keskijännitejohdon rakennusmäärät kertovat paljon Kainuun sähköistämisen yleisestä ajoittumisesta viime vuosisadan jälkimmäiselle puoliskolle. 1950-luku oli voimakasta rakentamista, 1960-luku hieman hiljaisempaa, mutta 1970 – luku jälleen voimakkaan rakentamisen aikaa. Sähkönjakelun laajuudesta Kainuussa tänä päivänä kertoo Kainuun Energia – konsernin sähkönjakelusta vastaavan Kainuun Sähköverkko Oy:n jakeluverkoston verkostopituudet vuonna 2007, yhteensä noin 12 500 km johtoja. Paljon siirtojohtoja, harvaan asuttu ja laaja maakunta, sekä kasvavat vaatimuksen sähkön toimitusvarmuudelle ja laadulle ovat haaste tämän päivän sähkönjakelulle.

Ristijärven kuntaan ja sähköistämiseen liittyy oleellisesti myös Iso-Pyhäntäjärvestä laskevan Pyhännänkosken valjastaminen voimantuotantoon 1950-luvulla. Maakunnan sähköistämisen edetessä oleelliseksi kysymykseksi tulivat myös sähköntuotannon sekä jakelun varmuusnäkökulmat. Pyhännänkoski tunnistettiin jo 1950-luvun alussa potentiaaliseksi voimantuotantoon soveltuvaksi koskeksi, ja laitos valmistui vuonna 1957. Laitos tuottaa noin 4 – 6 000 MWh sähköä vuosittain, ja maksimiteho laitoksella on noin 3 MW. Tänä päivänä Ristijärven kunnassa sähköä käytetään selvästi yli 10 GWh vuosittain. Vielä nytkin, viisikymmentä vuotta myöhemmin, Pyhännänkosken voimalaitos tuottaa sähköä Kainuun Energia Oy:lle. Valmistuessaan 3 MW sähkötehoinen laitos oli merkittävä energianlähde Kainuun Valo Oy:lle, mutta nyt vuonna 2007 Pyhännänkosken voimalaitoksen tuottama sähköenergia on 0,5 % Kainuun Energia Oy:n myymästä sähköenergiasta, ja alle puolet Ristijärven kunnan alueella käytetystä sähköstä. Pyhännänkosken voimalaitoksen historia, vastuut Iso-Pyhäntäjärven säännöstelystä sekä sen kehittämisestä tekevät tästä laitoksesta kuitenkin Kainuun Energia Oy:lle selvästi merkittävämmän tuotantolaitoksen kuin pelkät energiamäärää kuvaavat luvut antavat ymmärtää. Kaikki maakunnassa tuotettu ja maakunnan omia energiavaroja hyödyntävä energiantuotanto lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja on sellaisenaan tärkeää.

Sähköistämiseen liittyviä vanhoja dokumentteja selatessa välittyy laajempikin mielikuva Kainuun historiasta. On nähtävissä erilaisia ajanjaksoja; on ollut selkeästi vaikeampia aikoja materiaalien saatavuuden ja yleisen taloudellisen taantuman osalta, ja toisaalta vahvan rakentamisen, kasvun ja hyvinvoinnin ajanjaksoja. Sähköistämisen historiassa varsin nopeasti pienet osuuskunnat ja yhtiöt muodostivat suurempia kokonaisuuksia 1940-luvun lopulta lähtien, kun todettiin että ainoastaan toimimalla suurempina kokonaisuuksina voitiin vastata sähköistämisen teknisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

Nyt vuonna 2007 elämisen ja yhteiskunnan toiminnan haasteet ovat Kainuussa erilaisia kuin mitä ne ovat olleet menneinä vuosikymmeninä, mutta vahvuudet ovat ehkä edelleen samat kuin aiemminkin. Historian dokumenteistakin nähtävissä oleva kainuulainen uutteruus, ahkeruus ja yhteistyö ovat edelleen vahvuuksia joilla selvitään eteenpäin.

Kirjoituksen lähteenä Kainuun Valo Oy:n vuosikertomukset sekä ”Sähkön vuosikymmenet Kainuussa” - julkaisu, Kainuun Sähkö Oyj, 1997